Missä Olemme

Missä Olemme?

 http://www.youtube.com/watch?v=jKrRsi3ZRPM&feature=related

Alussa oli Äärettömyys ei mitään muuta. Eikä edelleenkään ole mitään muuta kuin Yksi jonka Lähde tämä Ärettömyys on.
Äärettömyys tiedosti itsensä.
Tuli hetken ajatus entä jos. Ja niin Ärettömyys halusi kokea itsensä.
Kaikki on edelleen Ääretöntä, ja näin ollen kaikki aivan kaikki sisältyy tähän hetken ajatukseen haluta kokea itsensä.
Lähteen laajentuminen on kaikkialla. On ääretön määrä erilaisia maailmankaikkeuksia. On elämää jokapuolella. Maaplaneetalla on tietyt lait kuten fysiikka ja ym. joita me ymmärrämme. On myös useita vastaavia planeettoja joilla on omat lakinsa ja joita me emme ymmärrä.
Kun Lähde rupesi laajentumaan, niin äärettömyyden täytyi edelleen jatkua. Lähde antoi itselleen Rakkauden lahjan tehdä mitä haluaa menettämättä kuitenkaan sitä alkuperäistä ääretöntä kipinää joka vain on.
Tämä lahja on Vapaa Tahto, koska ilman Vapaata Tahtoa itsensä kokeminen ei olisi mahdollista.
Se on kuin Lähteen ulos hengitys.
Luotiin Rakkaus joka fokusoituu valona eri taajuuksina raskaampina sekä kevyempinä. Sitä raskaampana mitä kauempana Lähteestä. Eli laajentumisen rajoilla ilman rajaa.
Lähde joka on kaikki mitä on ja ainoastaan täydellinen, niin kuinka sitten ihminen joka on myös lähtöisin tästä Lähteestä kokee tuskaa ja raskaita oloja, surua ja negatiivisuutta, kuten myös iloa sekä Rakkautta ym ?
Miksi meillä maanpäällä on asioille alku sekä loppu, kuuma sekä kylmä? Vastakkainasettelua miksi?
Me luodaan jotakin sellaista jota ei ennen ole ollut.
Kuinka voi Täydellinen Rakkaus luoda jotakin sellaista jota Se ei ole?
Kuten Lähdekkään, niin ihminenkään perusminältään ole kaksinaisaseteltu, joten täytyi luoda harha, jotta voidaan kokea kuinka Ehdoton Rakkaus kokee negatiivisen pahuuden.
Luotiin tietämättömyys, muistamattomuus. Kumpikin käy.
Kun emme syntymämme jälkeen enään muistakkaan mitä olemme ja olemme siitä tietämättömiä, niin syntyi erottelu minun ja sinun  ym. asioiden kesken. Jota voidaan nimetä itsekkyydeksi. Itsekkyys suojelee itseään, koska ei tiedä.
Maanpäällä ei henki pysty kävelemään, joten henki tarvitsee kulkuneuvon eli kehon.
Kehomme on maapallon osa aivan kuten kalliokin.
Keho pstyy loogisesti liikkumaan sekä turvaamaan oman elämisen suojelemalla sekä syömällä ja järjestäytymällä lineraalisesti, jotta toiminta olisi ylipäätään mahdollista. Toimimme menneessä sekä tulevassa aikamuodossa, eli muistelemme jo ollutta, sekä suunnittelemme tulevaa. Tämä on järkiminämme eli egon toimintaa. Ego on kuitenkin ottanut tämän roolinsa liian vakavasti ja hyvin itsekkäästi. Sen huomaa kyllä nykypäivänä, kun ego on pyrkinyt laittamaan itsensä siihen asemaan joka Lähteellä on.
Ego on muisti plus ajatus. Mutta tosiasiassa egoakin ylläpitää sama Valo joka on lähtöisin Lähteestä.
Ilman Ärettömän itsensä tiedostamista kukaan eikä mitään olisi mitä me pidämme totena.
Tietämättömyyden muistamattomassa kaksinaisuuden polariteetissämme olemme luoneet harhan jossa meillä on vapaan tahdon mukaisesti mahdollisuus kokea negatiivisen kautta muistaa jälleen ydinitsemme.
Voitaisiin kuvata että paha ja negatiivinen on hyvän ja Rakkauden työkalu, jotta osaisimme tehdä valintoja.
Kokemalla pahan ja negatiivisuuden voimme kokea Valon ja Rakkauden.
Kuinka voimme tietää miltä kylmä esimerkiksi tuntuu, jos emme ensin tiedä miltä kuuma tuntuu. Kumpikin on kokemista. Aivan kuten hyvän ja pahan kokeminen johtaa siihen jota pidämme itsellemme parhaana juuri tässä elämän tilanteessamme.
Onko pahan tuomitseminen oikeudenmukaista, koska se vain johdattelee meitä valitsemaan sen kokemisen jota oikeasti olemme.
Ilman tätä kaksinaisuuden harhaa emme kokisi kuinka negatiivinen paha pelittää Ehdottoman Rakkauden kanssa kokemuksien kautta.
Tietämättömyys on vain antanut egolle ikäänkuin piste edun, mutta nyt me olemme hyvää vauhtia lopettamassa tätä tietämättömyydessä kulkemistamme.
Tulemme tiedostamaan moniulottumuutemme pikkuhiljaa jälleen osaksi arkielämäämme.
Kun ihmisestä käsin katsotaan, niin joka puolelle on elämää, mutta emme vain näe sitä 3D silmillämme.
Ei ole tyhjää tilaa olemassakaan. Kaikki on yhtä ja samaa Jumaltietoisuuttamme. Yläpuolellamme, alapuolellamme, sivuilla, oikealla, joka puolella laajennumme me itse.

Olemme kaikki kirjaimellisesti Jumala tutkimassa itseään äärettömässä elämän tanssissa.