ARKKIENKELI URIEL: Milloin olet?

Voimme luoda maailman, joka toimii runsauden ja jakamisen käsitteellä

Ihmisen ja ajan välinen suhde on aina ollut tekijä, jota pidätte rajoituksena luomisellenne. Teidän on odotettava tuloksia, tunnettava henki ja taivas, ymmärrettävä tarkoituksenne ja elämänpolkunne, oltava valmis yhdistymiseenne jne. Kuitenkin aikaongelma on vain kolmannen ulottuvuuden todellisuudessanne. Kaikkia tuloksia mitataan päivinä, viikkoina, kuukausina ja vuosina, mikä menee niiden ilmentymiseen. Kuitenkin tämä on yksi kolmannen ulottuvuuden harha. Silloin kun vaihdatte ymmärryksenne korkeampiin ulottuvuuksiin, näette, ettei aika ole muuta kuin energian liikettä harhatiheyden läpi.

Mitä tiheämpää harha on, sitä kovempaa se on ja sitä pidempään energialta kestää liikkua sen läpi. Koska tuomitsette ilmentämisenne tuloksia sillä, miten kauan niiltä menee ilmentyä, uskotte ajan olevan ilmentämisen ja luomisen välissä - se ei kuitenkaan ole vastuussa mistään viivytyksistä. Tiheys mikä on peili olemisestanne/olemuksestanne, luo ajan tai viivytykset ilmentämiseen. Ja vaikka suurimman määrän tiheyttä luovat epäily, pelko ja hämmennys, niin olemisenne "milloin" - se missä olette omalla henkilökohtaisella aikajanallanne - luo aikapiirteen ja siihen liittyvän tiheystason.

Silloin kun olemuksenne on maadoittunut menneisyyteen, mikä on kokemukset joita olette eläneet, DNA:nne tunne-energiat, värähtelyt joissa olette ja energiataajuutenne, olemisenne on suuren tiheyden ja harhan tilassa, mikä on peili menneisyydestä. Tämä rajoittaa energian liikevirtaa ja aktivoi aikaelementin ilmentämiseenne. Jos muutatte huomionne olemiseen hetkessä, poistatte tiheyttä ja aika näyttää kulkevan ohi nopeasti, mikä on vain harhaa, jonka luo tiheyden puuttuminen. Hengen näkökulmasta se on vain energialiikettä, mikä vastaa omaa energiavärähtelyänne.

Tiedätte "mihin" asetatte olemuksenne kysymällä, oletteko läsnä olevassa hetkessä. Kun ilmaisette aikomuksenne joka hetkelle, kysykää "milloin" olette - missä aikajananne kohdassa olette energeettisesti. Tämä on olemisenne kohta. Te ette voi mitätöidä, muuttaa tai tehdä uudelleen menneisyyttä, mutta voitte käyttää tuota informaatiota luodaksenne eri tavalla joka hetki. Pysykää keskittyneenä nykyisyyteen ja vapautatte tiheyden, mikä tukkii energialiikettä, ja ajan ja odottamisen harhan, sekä koette välitöntä ilmentämistä, kun yhdistytte suoraan ja tehokkaasti luomisenergiaanne, ilman tiheyttä ja siksi ilman aikaa.


Mikä on minun totuuteni?
Kun meistä tulee riittävän rohkeita, tutkimme totuutta - ja se tosiaan vaatii rohkeutta, koska tietääksemme oman totuutemme meidän täytyy usein olla hyväksymättä kaikki se, minkä olemme uskoneet totuudeksi itsestämme, elämästämme ja toisista. Se mitä tiedämme maailmasta, on yhdistelmä omista kokemuksistamme ja siitä, mitä toiset ovat jakaneet kanssamme. Miten paljon on omaa totuuttamme ja mikä on heidän? Tunnemme itsemme yhdistelmänä omasta tiedostamme ja siitä, mitä toiset ovat jakaneet kanssamme. Miten paljon on omaa totuuttamme ja mikä on heidän? Silloin kun alamme tutkia totuutta, saamme päättää, mikä meidän totuutemme on, ja luoda uuden totuustason.

Totuuden päättäminen merkitsee sen määrittelemistä, mikä on totta meistä, elämästämme, potentiaalistamme ja kyvyistämme. Tässä kohtaa voimme seistä elämämme joka puolen risteyksessä ja päättää, mikä on totta kustakin. Tämä on korkein ilmentämisjärjestys, koska tietämättä omaa totuuttamme emme pysty sovittamaan energiaamme mihinkään aikomukseen, mikä on korkeampi kuin se, minkä uskomme totuudeksemme. Esimerkiksi, jos haluamme pitää totena, että olemme voimakas ja menestynyt, meidän on ylläpidettävä energiavärähtelyä, mikä vastaa tuota totuustasoa. Jos emme pidä, voimme pitää tuota aikomusta, mutta sitä ei koskaan tapahdu.

Mutta totuutemme rajojen asettaminen merkitsee myös irtipäästämistä kaikesta, mikä ei sovi sen kanssa yhteen. Niinpä sen totuuden asettaminen, että ansaitsemme rakkautta, merkitsee irtipäästämistä kaikista ihmisistä, tapahtumista ja tilanteista, missä meitä ei rakasteta tavalla, mikä sopii yhteen totuutemme kanssa. Onko meillä rohkeutta päästää niistä irti tietäen, että näin tehdessämme luomme tilaa uusille yhteyksille, jotka vastaavat omaa uutta totuuttamme? Tämän prosessin aikana voimme tuntea itsemme hyvin yksinäiseksi, eristetyksi, hylätyksi ja torjutuksia, mutta tältä meistä tuntuu päästäessämme irti yhteyksistä, koska luomme tyhjiön, ja tämä voi lyhyen aikaa saada meidät tuntemaan suurta tyhjyyttä.

Jos pyydämme toisia olemaan samaa mieltä tai vahvistamaan totuutemme, usein kysymme niiltä, jotka eivät halua meidän muuttavan totuuttamme, koska silloin heidän on muutettava omaansa. Kaikki nauttivat pitkäaikaisten energiayhteyksien vallitsevasta tilanteesta. Mutta muuttamalla totuuttamme, omaksumalla uuden totuuden tai puolustamalla totuuttamme saamme voimaa ja itseluottamusta luoda elämän, mitä haluamme ja mikä heijastaa sitä totuutta, jonka haluamme tuntea ja elää. Kaikki mikä ei tue tätä totuutta, putoaa pois, jotta meille jää tyhjiö, joka voi täyttyä uudesta totuudesta, uusista ihmisistä ja tilanteista ja uudesta totuusvisiosta, mitä aiomme itsellemme ja elämäämme.




Energiabumerangi
Tässä on tilanne, joka tapahtui todellisuudessa jollekin. Muutat uuteen kotiin, siivoat ja puhdistat sen hyvin salvialla, asetat uudet aikomukset kodille ja energialle, minkä haluat sinne, ja sitten sinulle tapahtuu monia "onnettomuuksia", mm. tulviminen, verhojen putoaminen ja kompastelu tavaroihin. Ei mitään vaarallista, mutta ärsyttävää ja hämmentävää. Alat miettiä, oletko herättänyt haamuja ja pitäisikö sinun ylipäätään asua siellä. Kyse ei ole kummituksista, vaan energiabumerangista, energiavastaiskusta millä on kolme lähdettä: energian liikuttaminen, tyhjiön luominen ja vahvistuksen saaminen.

Liikuttaessamme energiaa luomme energiatyhjiön, minkä on täytyttävä välittömästi. Jos liikutamme energiaa aikomuksena saada myös vahvistus, saamme sen oikopäätä, kun vahvistuksemme täyttää tuon tyhjiön. Tässä asiakkaan tapauksessa tulviminen osoitti parantumisen, minkä hän oli luonut, verhojen putoaminen merkitsi maailman näkemistä eri perspektiivistä ja kompastuessa hän loukkasi olkapäänsä. Uusi talo oli vapauttanut taakan hänen hartioiltaan ja hänen täytyi antaa itselleen vähän aikaa levätä ja toipua.

Olemme edelleen harmaalla alueella, mitä tulee energiaan ja siihen, miten työskentelemme sen kanssa, ja kun pääsemme lähemmäs yhdistymistä omaan voimaamme, näemme, että energia virtaa juuri niin, kun käskemme sitä. Silloin pyytäessämme vahvistusta, koska emme ole varma tai haluamme tietää, olemmeko saaneet jotain aikaan, energia liikkuu antamaan meille tarvitsemamme vahvistuksen. Joskus tuo vahvistus on riittävän häiritsevä auttamaan meitä sen havaitsemisessa, miten paljon energiaa olemme todella liikuttaneet. Saimme vahvistuksemme, mitä siis teemme seuraavaksi?

On vaikeaa tunnistaa, että koska sanoimme sen, "se on niin". Ja meiltä vie jonkin aikaa päästä tuohon tietämispisteeseen. Ennen olemme kysyneet ja sitten odottaneet toiveikkaasti tulosten ilmentymistä. Nyt olemme niin paljon yhdistyneempiä korkeampiin ulottuvuuksiin ja energioihin, että näemme nopeamman syy-seuraussuhteen, joka antaa melkein välittömiä tuloksia. Tarvitseeko meidän tietää, että olemme liikuttaneet energiaa? Jos pyydämme vahvistusta, saamme sitä, mutta meille voi olla vähemmän häiritsevää tietää, että voimamme on olemassa, se on tehokasta ja se toimii. Meidän täytyy vain pyytää, uskoa ja vastaanottaa ja viettää aikamme jatkuvasti ilmentäen sen sijaan, että toivomme saavamme tuloksia ja tarvitsemme vahvistusta niiden tapahtumisesta.


Välittävät sukupolvet
Yksi merkki uuden sukupolven astumisesta maailmaan - lapsista jotka ovat nyt menossa collegeen tai valmistumassa sieltä tai astumassa työmaailmaan - on se välittämisen tason, mitä heillä on toisia kohtaan, ja heidän yhteytensä toisiin. Koin tämän yhden lapseni kanssa, jolla oli tapaaminen collegessaan taloudellisten neuvonantajien kanssa. Hän kuunteli näiden luennon rahasta ja varallisuuden keräämisestä ja sitten kysyi heiltä, mitä he tekivät oman yhteisönsä hyväksi ja miten he käyttivät varallisuuttaan toisten auttamiseen. Hän kertoi minulle, ettei kukaan heistä tehnyt mitään tällaista ja että he yllättyivät kysymyksestä.

Olin hyvin ylpeä pojasta, koska hän ei puhunut siitä, miten hän ihaili näitä miehiä, jotka kaikki olivat hyvin varakkaita, vaan ilmaisi pettymyksensä siitä, että nämä keskittyivät ainoastaan tekemään lisää rahaa. Keskustelumme aikana poikani ihmetteli, milloin he ajattelivat heillä olevan riittävästi rahaa. Halusin antaa hänelle ison pusun! Tämä on uusien sukupolvien tunnusmerkki. He voivat olla kiinnostuneita rahasta, koska he tietävät, mitä sillä voi tehdä, mutta heillä ei ole mitään kiinnostusta kerätä rahaa sen itsensä vuoksi ja olla antamatta takaisin yhteisölleen. He tietävät, miten paljon ihmiset kärsivät siitä tavasta, millainen maailma on tänä päivänä, eivätkä halua olla osa tuota toimintamallia.

Nämä ovat lahjakkaita ja luovia lapsia ja he tietävät, miten luoda varallisuutta, mutta he eivät käytä sitä tavoilla, jotka eivät hyödytä maailmaa. Heillä on aina laajempi kuva maailmasta ja he ovat täysin tietoisia kaiken heidän tekemänsä vaikutuksesta kaikkiin muihin. Tämä on ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee "globalismin", jolla on vahvoja virtuaaliystävyyssuhteita ja jotka tuntevat yhteyden kaikkiin maailmassa. He ovat myös sukupolvi, joka kieltäytyy taistelemasta sodissa, koska he tappaisivat ystäviään.

Me jotka olemme eläneet 1900-luvun lopun kohtuuttomuudessa, tiedämme, että on uuden maailmankuvan aika, ja olemme synnyttäneet sukupolven, joka tekee tuosta kuvasta todellisuutta. Voimme saada maailman ilman sotaa, lopettaa nälän, hallinnan ja hyväksikäytön. Voimme lopettaa sotkeutumisen vyyhteihin ja luoda maailman, joka toimii runsauden ja jakamisen käsitteellä, ja "välittävät sukupolvemme" näkevät tämän tapahtuvan. On niitä, jotka haluavat enemmän kuin kaikki muut, mutta he ovat vähemmistönä, ja ne jotka välittävät ja jakavat, vähintäänkin hyvittävät noiden toisten puolesta.

Ota siis hetki ja kiitä poikaasi tai tytärtäsi, joka on tätä "välittävää sukupolvea", ja jos hän on vähän epäileväinen tai hämmentynyt siitä, mitä hän haluaa tehdä tällä hetkellä, tiedä, että mitä tahansa hän tekeekin, hän tekee sen tavalla, joka hyödyttää kaikkia, ja hän löytää tavan jakaa sen toisten kanssa.

Kanavoinut ja kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 23.5.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine