lauantai 18. kesäkuuta 2011

KAIKKI EIVÄT HALUA TEIDÄN OLEVAN OLLA ILOISIA



Pelko ei ole enää avaintekijä uuden ajan olemisessanne.


 Rakkaat ystävät,
Käsitelläänpä erästä aihetta, johon olemme vihjanneet aiemmin valmisteluna seuraavien viikkojen energiatoimintaan. Uudessa ajassa tai uudessa maapallossa on kyse ilosta ja rakkaudesta. Pelko ei ole enää avaintekijä uuden ajan olemisessanne. Muututte auringonpaisteolennoksi. Ei pelko häviä - se on ainoastaan niin ohikiitävää, kuin ilo oli vanhassa ajassa.

Eivät kaikki ole tyytyväisiä uuteen aurinkoiseen käyttäytymiseenne. Jotkut ihmisistä joista välitätte eniten - ystävät, sukulaiset ja työtoverit - eivät halua teidän olevan onnellisia. Sillä teidän vaatiessa onnellisuutenne, he tuntevat olevansa eristettyjä.

Jotkut teistä ovat eläneet toisten kanssa tai tunteneet toisia, jotka ovat olleet kemiallisesti riippuvaisia. Oletteko huomanneet, että kun kemiallisesti riippuvainen ihminen lakkaa käyttämästä kyseisiä aineita, hänen lähimpänsä usein kannustavat häntä palaamaan niihin?

Samanlainen tanssi on ilmeistä "toimimattomissa" perheissä, toimistoissa, hallituksissa ja instituutioissa. Tuskatilan säilyttämiseksi on välttämätöntä olla tuskassa. Jos kaikki olisivat iloisia, mitä tapahtuisi marttyyreille, läheisriippuvaisille ihmisille ja niille, jotka rakastavat tuskaan kietoutumista?

Olette luoneet järjestelmiä, jotka vahvistavat tuskaa, koska tutkitte tuskaa vanhassa ajassa. Olette siirtyneet universumien kunniamaininnoin tuskakysymysten läpi. Vaikeutenanne on nyt siirtyä iloon vastaavalla poltteella.

Pollyanna, 1900-luvun alun kirjasarjasta, oli hyvin paljon roolimalli teille, kuten oli myös muut hahmot, jotka ovat teille rakkaita, koska elitte ja rakastitte heidän sydämestään. Uuden ajan tai uuden maapallon ajatuksia on tihkunut tietoisuuteenne hitaasti sukupolvien ajan valmisteluna tätä aikaa varten.

Kaikki iloinen ajattelu tai malli on ollut siemen tätä uutta aikaa tai maan siirtymää varten. Te ette enää tarvitse sellaisia siemeniä, sillä olette keskellä uuden ajan tai uuden maapallon siirtymää.

Mutta poikkeamme aiheesta. Toivomme teidän tietävän, että aivan kuin sellaista persoonaa kuin Pollyanna pidettiin poikkeavana 1900-luvun alkupuolella, niin ovat myös nämä ajatukset poikkeuksellisia joillekin ympärillänne oleville. He uskovat, että te ette näe pelkoa ja traumaa tai ette piittaa siitä.

Miten voitte olla iloinen, kun he eivät ole? Teillä on ollut rooli esitettävänä, joka tyydytti heidän tuskatarpeensa - joko te aiheutitte tuskaa tai pelkästään autoitte heitä "vollottamaan" tiellään. Nyt kun te muututte ja kenties myös esitätte roolia, mitä kutsutte "kovaksi rakkaudeksi", he suuttuvat. He haluavat kurjuuden jatkuvan. Siitä elämässä on kyse - ainakin heille.

Niinpä jotkut ystävänne, sukulaisenne, työtoverinne ja instituutionne tekevät kaiken mahdollisen palauttaakseen teidät pelkoon ja elämän tuskaan. Kuka tukee heitä, jos te ette tee sitä?

Mitä jos te kaikki kieltäytyisitte katselemasta median raportteja, elleivät ne ole positiivisia? Tiedätte vastauksen. Media ei välitä siitä, mitä se raportoi, kunhan se vetää tietyn yleisön. Mitä tapahtuisi, jos kieltäytyisitte äänestämästä ketään ehdokasta, joka ei toiveikas ja iloinen tulevaisuuden suhteen? Ja mitä tapahtuisi, jos kieltäytyisitte kuuntelemasta murheellisia tarinoita, jotka voitaisiin ratkaista, jos kyseessä oleva ihminen vain muuttaisi perspektiiviä?

Menneet aionit ovat määritelleet lasin "puolityhjäksi". Tuleva aionit määrittelevät lasin "puolitäydeksi". Mutta monet haluavat edelleen roikkua kiinni puolityhjän lasin lähestymistavassa. Tavallaan he valitsevat ylimääräisiä tuskakursseja - mitä ei enää ole.

Ne jotka nauravat positiivisuudellenne ja kyllä, säteilevälle näkemyksellenne elämästä, eivät ole kiinnostuneet siirtymään vielä iloon. He voivat tehdä sen huomenna, ensi vuonna tai seuraavassa elämässään. Se on heidän valintansa. Teidän roolinne ja ainoa roolinne on tuntea sitä iloa, mitä alkaa kuplia sisältänne. Kyllä, voitte luoda sen elämän, mitä haluatte. Itse asiassa tässä ajassa teidän täytyy luoda se elämä, mitä haluatte. Ja teidän on tehtävä se muiden naurusta huolimatta.

Menneisyydessä suuren varakkuuden tai akateemisen koulutuksen saavuttajia kohdeltiin halveksien. Koska massat halusivat nuo merkittävät henkilöt samalle pelkotasolle, millä he itse olivat. Myös niiden joille annettiin kunnianosoituksia näennäisen mahdottomista saavutuksista, täytyi tyytyä vastaanväittäjiin - niihin jotka tunsivat tarvetta tuoda tuon henkilön omalle tasolleen. Vähän kuin kuvanne helvetistä (mitä muuten ei ole olemassa), missä paholaisen apurit vetävät maan pinnalta tulikuoppaan.

On aika muuttaa tuo tulikuoppakuva sellaiseksi, missä aurinko paistaa ja enkelit ovat täysin voimin opastamassa teitä iloonne ja rauhaanne. Sillä tosiaan, niin dramaattinen tämä siirtymä on.

Mitä teidän pitäisi tehdä niille, jotka jatkuvasti palauttavat teidät pelkoajatuksiin? Se on teidän valintanne. Mutta ilonetsijänoviisina teidän on paljon vaikeampaa hyväksyä iloa, jos ympärillänne on niitä, jotka pilkkaavat tuota ajatusta. Kuten se on totta niille, jotka eivät enää halua käyttää kemiallisia aineita.

Kenties on aika etsiä toisten seuraa, jotka haluavat siirtyä iloon. Kenties ei. Se on teidän valintanne. Mutta tietäkää, etteivät kaikki maailmassanne ole tyytyväisiä iloiseen käyttäytymiseenne. Eivät kaikki halua tukea teitä, kun siirrytte uuteen aikaan. Mutta toisaalta, sama oli totta niille maan tutkijoille ja urheille sieluille, jotka loivat välineitä, joita nyt käytätte päivittäin, kuten auto, lentokone ja tietokone.

Kuunnelkaa sisäistä ääntänne. Kukaan ei tunne teitä paremmin kuin te itse. Jos luette näitä materiaaleja, olette siirtymässä iloon. Sallikaa sen olla polttopisteenne. Ja sallikaa itsenne etääntyä niistä, jotka haluavat jatkaa kiinnostustanne pelkoon.

On ilon aika - aivan kuin oli auton aika. Voitte todellakin elää ilon elämää - pienten, hyvin pienten pelkotäplien kera. Sivuuttakaa ne tai etääntykää niistä, jotka nauravat teille tai sanovat jotain vastakkaista.

Siirtymisenne henkilökohtaiseen iloon ei eroa sähkölampun keksimisestä - se vaatii keskittymistä, omistautumista ja uskoa, että se on mahdollinen. Mitään tästä ei voi saavuttaa, jos ympärillä on ihmisiä, jotka haluavat teidän elävän pelossa. Niin olkoon. Aamen.






Kanavoinut Brenda Hoffman ( www.lifetapestrycreations.com)
14.6.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine


Ei kommentteja: