Valitse Tietoisuutesi

Tietoisuutenne luo vetovoimakentän, mikä magnetisoi energiaa luoksenne

Kaikella maan päällä on energiataajuus, joka yhdistyy siihen, minkä sen kanssa sopii yhteen. Energia virtaa suurimman hyväksymisen ja vähimmän vastustuksen suuntaan, mutta ei pysty valitsemaan, mihin se sopii - se kulkee siihen suuntaan, mikä sitä vetää puoleensa. Tietoisuutenne luo vetovoimakentän, mikä magnetisoi energiaa luoksenne ja sallii vastaavien energiataajuuksien kiinnittyä teihin. Yhteyttä ei voi luoda vastakkaisen energiataajuuden kanssa.

Pelon energia vetää puoleensa pelkoa, rakkauden energia vetää puoleensa rakkautta ja kaikki energiat näissä kahdessa polariteetissa, vetävät puoleensa samanlaisia taajuuksia. Matalimpien taajuuksien energiat näyttävät voimakkaimmilta, koska pelko on luontainen ihmisen tila ja kolmannen ulottuvuuden "kumoava" energia. Ne vastaavat tietoisuuttanne epätäydellisyydestänne, arvottomuudestanne ja torjunnanpelostanne. Tätä tiedostamatta heijastatte maailmaan ja vedätte näitä taajuuksia luoksenne.

Tietoisuus itsestänne jumalan osana, voimastanne ja arvokkuudestanne vetää korkeampia taajuuksia, mikä ilmentyy muotoon todellisuudessanne. Vaikka saatatte haluta saada iloa, rauhaa ja yltäkylläisyyttä, jotka sydämenne tietää mahdolliseksi teille, niin ellette tietoisesti tiedosta näitä energioita ja aikomusta luoda näitä yhteyksiä, vedätte puoleenne energioita, jotka vastaavat niihin matalimpiin energiataajuuksiin, mitkä sallitte osaksi tietoisuuttanne.

Tietoisuutenne valitseminen asettaa aikomuksen energiataajuudellenne. On monia energioita valittavana ja kaikki ovat mahdollisia yhteyksiä ja ilmaisumuotoja teille. Maapallo on energioiden noutopöytä ja kaikkea voidaan valita ja ilmaista, minkä vuoksi teidän pitäisi kiinnittää huomiota tietoisuuteen, jonka valitsette itsellenne. Energia ei tuomitse eikä sillä ole mielipidettä - se esitellään yhdistymisvaihtoehtona ja se odottaa teidän valitsevan. Olkaa tietoinen itsestänne jumalana ja yhdistytte korkeimpiin energiataajuuksiin, mikä sallii jumaluutenne ilmentyä. Torjukaa pelko tietoisesti eikä sitä ole vaihtoehtona teille. Antakaa tietoisuutenne valita ilo, rauha ja yltäkylläisyys kaikessa, mitä sydämenne haluaa, ja se todellisuuden luotte itsellenne.
 

Voitko kuulla, mitä tunnen?
Kommunikoinnilla jaamme tunteitamme toisten kanssa ja jokaisessa vuorovaikutustilanteessa ilmaisemme aktiivisesti ja passiivisesti tunteitamme, pyydämme tietoisesti ja tiedostamatta palautetta ja vahvistusta ja asetamme odotuksia siitä, mitä haluamme vastaanottaa. Osa tästä ilmaistaan avoimesti ja paljon siitä on kätkettyä. Kaikki tämä tapahtuu kerroksina, kun olemme vuorovaikutuksessa jonkun kanssa, ja riippumatta siitä, mitä sanomme ulkoisella äänellämme, sisäinen äänemme haluaa tietää, että tuo ihminen kuulee, kuuntelee, tunnustaa ja vahvistaa tunteemme.

Eivätkö keskustelut olisi helppoja, jos kaikilla osallisilla olisi kyltti, mihin he olisivat kirjoittaneet halunsa, puutteensa, tarpeensa, odotuksensa ja kaiken muun, mitä he haluavat keskustelusta? Kuvitelkaa, miten nopeasti jotkut keskustelut etenisivät ja miten toisia ei edes käytäisi. Olisi välittömästi selvää, mitä toiset haluavat meiltä (ja me heiltä), ei olisi kätkettyjä tavoitteita tai manipulointia, ei tyydyttämättömiä tarpeita eikä vihaa tai pettymystä. Mutta niin kommunikointi ei tapahdu ja jokaisessa vuorovaikutuksessa tunteet, tarpeet, halut ja odotukset ovat keskeinen tekijä.

Silloin kun meillä on voimakkaat tunteet, suurin osa keskustelusta tapahtuu, ennen kuin edes alamme puhua, ja varsinaisesta keskustelusta tulee tärkeämpi meille. Nyt meillä on tavoite ja meidän tarvitsee tulla kuulluksi, mutta kyse ei ole sanoistamme, vaan tunteistamme. Ja tuo koko keskustelu on kätkettyä ja ymmärtämisen ja tunnustuksen saamisen taakka on kohdistettu suoraan toiseen ihmiseen. Koska tavallisesti tiedämme, mitä haluamme kuulla ja miten haluamme keskustelun kulkevan, niin silloin kun niin ei tapahdu, voimme yllättyä, ärsyyntyä, suuttua, pelästyä ja pettyä. Mutta enimmäkseen tunnemme, ettei meitä kuulla, emme saa tunnustusta ja meidät ymmärretään väärin.

Jos olemme rehellinen itsellemme, käsitämme, että tarpeemme tulla ymmärretyksi luo niitä kätkettyjä tavoitteita, joita asetamme kommunikointiimme. Meidän täytyy antaa itse itsellemme vahvistusta ja meillä täytyy olla omanarvontunto kohdallaan, jotta käytämme kommunikointia parantamaan etsimäämme vahvistusta, ei saamaan aikaan sitä. Silloin kun vaadimme, että tunteemme kuullaan, etsimme syitä olla tuntematta epävarmuutta, hämmennystä, epäilyä ja tuettomuutta. Sen sijaan voimme muistaa itsemme voimakkaana ja ansaitsevana ja sitten tästä näkökulmasta saamme keskusteluja, jotka vahvistavat ja tukevat meitä, ja "ennakkokeskustelumme" ovat täynnä itsemme vahvistuksia, jotka kaikuvat kaikessa kommunikoinnissa.
 

Toinen pimennys - sabotaasia, loppumista ja päätökseen saamista
Tällä viikolla saapuu toinen kolmesta pimennyksestä ja olemme saaneet monia muistutuksia siitä, missä meidän on saatava asiat päätökseen ja sallittava loppuminen. Tämä viikko tuo täydellisen kuunpimennyksen, mihin aina liittyy tunteita, äiti- ja feminiinienergioita ja voimaan ja suhteisiin liittyviä kysymyksiä. Kun kuu pimentyy tai peittyy auringolta, se on vertauskuva, mikä muistuttaa meille, missä annamme voimamme pois ja miten rajoitamme itseämme pelolla, mukaan luettuna itsemme sabotointi ja se rooli, mitä tunteet esittävät tavassa, millä luomme elämäämme.

Sana "sabotointi" tulee ranskan kielen sanasta puukengille, joita työntekijät ennen käyttivät, "sabots". Ja silloin kun he halusivat protestoida työolosuhteita, he heittivät vanhat kenkänsä koneeseen, mikä rikkoi sen. He voittivat taistelun, mutta hävisivät sodan - ei-konetta merkitsi ei-työtä, ei-rahaa. Tämän viikon pimennys kysyy meiltä, missä sabotoimme elämäämme, käytämme voimaamme itsemme rajoittamiseen ja pysäytämme elämämme koneen protestina unohtaen, että me olemme prosessin kontrollissa ja ohjaksissa ja on helpompia ja vähemmän dramaattisia tapoja muuttaa elämänpolkuamme.

Toinen pimennysaihe ovat loppumiset ja päätökseen saaminen. Haluamme kaikki kivoja ja siistejä loppumisia, joissa on päätös, mikä antaa meille, panoksellemme ja uhrautumisellemme tunnustusta. Joskus saamme sen, mutta toisilla kerroilla emme. Kaikkia päätökseen saamisia seuraa loppuminen, mutta kaikki loppumiset eivät aina tule päätökseen saamisen kanssa - joskus meidän on annettava itsellemme lupa olla valmis jonkun tai jonkin osalta, koska se ei tule heiltä. Päätökseen saamistarpeemme heijastaa tarvettamme vahvistuksen saamiseen ja ponnistustemme tunnustamiseen. Onko joku päästänyt meidät menemään liian pian? Loppuiko jokin, ennen kuin olimme valmis lähtemään? Saimmeko tunnustusta ja kiitosta siitä, mitä teimme?

Jos olemme olleet päättämätön jonkin tilanteen tai henkilön osalta, pimennys siunaa meitä nopealla loppumisella, mikä ei jätä sijaa epäilylle siitä, että se on ohi. Mutta jos haluamme päätöksen loppumisen kera, meidän on päätettävä, mitä siihen sisältyy, mitä se merkitsee meille, miten haluamme muistaa tuon tilanteen tai henkilön, mitä olemme oppineet ja miten se auttaa meitä siirtymään seuraavaan vaiheeseen elämässämme. Ja sitten annamme itsellemme päätöksen, suljemme oven ja siirrymme eteenpäin. Ja jos olemme sabotoineet elämäämme tekemällä voimattomia valintoja, antamalla voimamme pois, pysymällä jossain tilanteessa pitempään kuin tarpeellista tai olemalla palvelematta omia tarpeitamme, tulemme sen kanssa kasvotusten tänä aikana. Mikä tahansa loppuu tai on tullut tiensä päähän tällä hetkellä, anna sen mennä, anna itsellesi haluamasi ja tarvitsemasi päätös ja käänny kohti voimallisempaa ja täyttymyksellisempää tulevaisuutta.

 Nopeat autot ja nuoret miehet

Yhdellä naapurillani on teini-ikäinen poika, jolla on uusi ja nopea auto, ja hän on ajellut asuinalueella vähän liian lujaa viime aikoina, joten juttelin hänen isänsä kanssa. Puhuimme nopeista autoista ja nuorista miehistä, liian kovaa ajamisen vaaroista asuinalueemme lapsille ja siitä, miten nopeasti yksi tilanne voi muuttaa monta elämää. Isä oli kiitollinen palautteestani ja lupasi puhua pojalleen. En ole nähnyt tämän ajelevan viime päivinä, joten luulen, että autonavaimet on ehkä takavarikoitu, ja toivon, että hän hidastaa ja on tarkkaavaisempi tulevaisuudessa.

Mutta tämä keskustelu ei ollut yksinomaan nuoresta miehestä ja hänen autostaan. Tiesin, että isän piti käydä tämä keskustelu poikansa kanssa, koska tämä oli vaarassa aiheuttaa tilanteen, jolla oli mahdollista muuttaa hänen elämänsä iäksi. Isä on mukava mies ja hyvä isä, joka rakastaa lapsiaan ja haluaa heidän pärjäävän hyvin. Kommenttini saivat aikaan keskustelun, joka oli käytävä pojan vuoksi. Muutama vuosi sitten toisella pojistani oli vakava moottoripyöräonnettomuus. Kypärä joka hänelle oli (mitä ei vaadita tässä osavaltiossa), pelasti hänen elämänsä. Hän kertoi minulle myöhemmin, ettei hän aikonut käyttää sitä tuona päivänä, mutta kuuli ääneni kehottamassa häntä lupaamaan, että hän pitäisi aina kypäräänsä, joten hän laittoi sen päähän. Sen tekemällä hänen elämänsä ei päättynyt 16-vuotiaana.

Emme voi suojella lapsiamme vammoilta tai harmeilta, mutta voimme antaa heille neuvoja ja näkemyksiä, joita meillä on omista kokemuksistamme ja intuitiivisista oivalluksistamme. He ehkä teeskentelevät, etteivät kuuntele, mutta usein he kuuntelevat ja kommenttinne voivat keskustella heidän omaan opastuksensa ja intuitionsa äänen kanssa. Vaikka he ehkä torjuvat huolenne, oikealla hetkellä sananne voivat palata heidän mieleensä ja pelastaa heidät luomasta sellaisen karmansa puolen, minkä he voisivat välttää. Ja se, että olette sanomassa heille noita asioita, edustaa vaihtoehtoista ja potentiaalista polkua.

Vanhemmuuteen sisältyy muutakin kuin biologia ja fyysinen huolehtiminen - meillä on sielusopimus lastemme kanssa ja moniin niistä liittyy suojelua ja vaihtoehtoja karmansa kautta elämiselle. Vaikka lapsilla on vapaa tahto, heillä on myös jumalaisen väliintulon etu meidän sitoutumisemme kautta. Vaikka siis näette ehkä itsenne isänä tai äitinä, olette myös heidän sieluryhmäänsä ja sopimukseenne heidän kanssaan liittyy mahdollisuus antaa heille näkemyksiä karmakiertojensa muuttamiseen. Rento keskustelu, lupaus tai näkemys voi antaa heille työkaluja, joita he tarvitsevat erilaisen valinnan tekemiseen tässä elämässä. Sanokaa siis lapsillenne se, mitä teidän täytyy sanoa tai minkä sanomiseen tunnette pakkoa, koska sen vaikutus voi olla paljon kauaskantoisempi ja vaikuttavampi, kuin voitte kuvitella.

 Kanavoinut ja kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 13.6.2011
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine