SOTURIN TIE

Soturin tie on yksinkertainen. Kuten olette usein kuulleet minun sanovan, se on ehkä yksinkertainen, mutta se ei ole aina kuitenkaan helppo. Tänään haluaisin antaa teille muutaman yksinkertaisen ohjenuorani "tiesäännöistä". Ja se on soturin tie.

Soturi puhuu aina omaa totuuttaan - riippumatta olosuhteista.

Soturi on täysin irti siitä, mitä toiset ajattelevat ja sanovat hänestä. (Tämä on ehdottoman välttämätöntä, jos hän aikoo huomioida ensimmäisen säännön.)

Soturi tekee aina parhaansa nähdäkseen jumaluutta kaikessa, mitä on. Näin hän ei koskaan halua omistaa, kontrolloida, manipuloida, väärinkäyttää tai hyväksikäyttää mitään Suuren hengen olentoa.

Soturi seuraa aina korkeinta polkua niin, kuin sanelee maailmankaikkeuden suurin auktoriteetti - hän itse.

Soturi luottaa täysin - ja antautuu - elämänsä virralle. Hän tietää kaiken olevan niin, kuin pitäisikin. Siksi hänen on aina luotettava täysin korkeampaan itseensä, sieluunsa, Suureen henkeen - ja antauduttava sille.

Soturi tietää kaiken rakkauden, kaiken viisauden ja kaiken voiman olevan sisällään - sydämessään, mielessään, kehossaan, sielussaan. Ei ole mitään etsittävää, ei mitään löydettävää, ei mitään paikkaa minne mennä - paitsi SISÄLLEEN.
Soturi ei ota koskaan elämää liian vakavasti maaplaneetalla. Lopulta, sehän on peliä - peliä maaplaneetan luokkahuoneessa. Ja pelien pitäisi olla hauskoja. Nauttikaa pelistä - se ei kestä ikuisesti!

Soturin sydän on aina täynnä - ja kiitollinen. Hän ei koskaan tunne puutetta eikä tyhjyyttä - paitsi silloin kun hän luo noita harhoja ihastuttuaan liikaa Suureen harhaan, ihmiskokemukseen.

Soturi tietää, että Suuri harha saa aikaan hyvin mielenkiintoisia haasteita - esim. haasteen nousta Suuren harhan yläpuolelle.

Kun soturi nousee Suuren harhan yläpuolelle, hän tietää, että tämä kokemus on sellainen, kuin sen pitäisikin olla - hän on itse valinnut sen. Ja tässä valinnassa hän muistaa tiensä takaisin valoon, Kotiin. Tämä oli alun alkaen ainoa syy valita Suuri harha.

Soturi tietää, että kaikilla hänen sisarillaan ja veljillään tällä planeetalla on sama määränpää - KOTI. Mutta jokainen saattaa valita eri polun. Ja soturi tietää tämän olevan ok! Kaikki pääsevät Kotiin - riippumatta valitsemastaan polusta. Muuten ei voi olla, sillä KAIKKI polut johtavat KOTIIN.

Soturi tuntee tuulen tien. Hän rakastaa tuulta, mutta hän tietää, ettei hän voi vangita sitä - hän ei voi omistaa sitä. Hän voi rakastaa sitä, nauttia sen läsnäolosta, loistaa sen energiassa. Mutta jos hän yrittää vangita sen, siitä tulee jotain muuta, mitä se todellisuudessa on - siitä tulee pysähtynyttä ja paikallaan olevaa ilmaa. Hän ei voi koskaan saada sitä haltuunsa täysin, ellei hän kieltäydy koskaan omistamasta sitä, ellei hän kieltäydy koskaan ottamasta sitä valtaansa. Hän voi saada sen haltuunsa vain antamalla sen olla vapaa - antamalla sen olla, mitä se on.

Muuten ei voi olla. Soturin tie on tuulen tie.

Heimopäällikkö Josefia kanavoinut John Cali ( www.greatwesternpublishing.org)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine